Vääpeli kertoo sotilaille, Julius Tiihonen kertoo vankeudestaan keisarinajan Venäjällä ym. Tiihonen itse palvellut myös Muukalaislegioonassa, josta maininta
Julius Tiihonen, Weilin & Göös, 1955
12 x 19 cm, todellisiin tapahtumiin perustuva "Kuolemaantuomitun kertomus" -, jota käytetään tässä suomalaisille varusmiehille v. 1955 suunnatussa kirjasessa.
Kahden hirtetyn viipurilaispojan tapaus.
*
Inkeri-lehti julkaisi 8.12.1917 – siis kaksi päivää Suomen itsenäisyysjulistuksen jälkeen – tämän artikkelin. Se on suoraan lainattu kirjailija, pastori Edvin Wirénin teoksesta ”Krestyn ristikkojen takana” (1917). Tapaus tunnetaan alan historioitsijoiden keskuudessa, mutta ansainnee tulla tässäkin esille.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Edvin_Wirén
*
”Kaksi tsaarinvallan viatonta uhria.
(ilmestynyt myös Viipurin Sanomissa)
Teloitetut viipurilaiset.
Pietarin vankiloissa viruneitten tsaarinvallan suomalaisten uhrien sielunhoitaja, pastori Edvin W i r é n on julaissut erittäin mielenkiintoisen kuvauksen nimellä ”Krestyn ristikkojen takaan”, josta erittäin suosittelemme lukijoillemme. Tästä teoksesta rohkenemme lainata 31. luvun, joka otsakkeella ”K a k s i t e l o t u s t a” kuvaa kahden viipurilaisen nuorukaisen Onni Nöjdin ja Johan Jaatisen viimeisiä hetkiä ja hirttämistä Krestyn telotuspaikalla.
(Kresty: pahamaineinen vankila Pietarin keskusta-alueella. – Olen käynyt siellä 1990-luvulla, vh).
*
Kuvaus on seuraava:
”Sanoin ei voi kuvata niitä kärsimyksiä, sitä kurjuutta, jota parhaillaan jatakuva maailmansota on tuonut tullessaan kaikkialle.
Maamme on koko ajan saanut vain sivulta seurata suuria sotatapahtumia. Mutta monin tavoin on se silti saanut suoranaisestikin tuntea vallitsevien olojen vakavaa painostusta. Yleinen tilanne on synkistynyt ja vaikeutunut ehkä enemmän kuin milloinkaan ennen. Lukuisia kotejamme ovat sitä paitsi kohdanneet raskaat koettelemukset, katkerat surut.
Surullisimpia ja sydäntäsärkevimpiä tapahtumia lähinnä kuluneitten vuosien tapaussarjoissa ovat meille kieltämättä olleet ne kuolemantuomiot, jotka meillä venäläinen hallitusvalta piti tarpeellisena panna täytäntöön eräitten suomalaisten suhteen.
Koska minut kerran pappina pakotettiin olemaan saapuvilla, kun kahdelta suomalaiselta mieheltä Pietarissa hirttämällä riistettiin henki, koetan seuraavassa kuvata tätä kauhistuttavaa tapaustPa.
*
Perjantaina heinäkuun 23:na [1915] illalla soitti johtaja Strandmann minulle Krestystä kehottaen minua saapumaan vankilaan klo 12 yöllä, jolloin minun piti olla puettuna papinkaapuun ja tuoda ehtoollisvälineet mukanani. Kysymykseeni mitä hän tarkoitti, sain kauhistuttavan vastauksen:
”Kuolemantuomio tullaan panemaan täytäntöön!”
*
Aavistin heti, että kyseessä oli kaksi Viipurista kotoisin olevaa nuorta suomalaista, 20-vuotias Onni Nöjd ja 19-vuotias Johan Jaatinen, jotka Pietarin sotaoikeus paria viikkoa aikaisemmin oli tuominnut kuolemaan, kummankin epäiltynä siitä, että he olisivat eräitten tovereittensa kanssa marraskuun 19. vuonna 1914 olleet tappelussa erään Aleksandroff -nimisen aliupseerin kanssa Viipurissa, aiheuttaen tämän pian sen jälkeen sattuneen kuoleman.
Eräs Viipurissa ilmestyvä työväenlehti, jonka joku aika takaperin sain käsiini, tiesi nimittäin kertoa, että nämät [syntymäpäiväni! vh] miehet – joitten väitettiin olleen osallisina tässä salaperäisessä ja muuten varsin hataran selvityksen varassa olleessa jutussa – tuomittiin kuolemaan, kun taas heidän tovereittensa osaksi tuli kymmenen vuoden pakkotyö.
*
Vankilaan saavuttuani osottautuivat epäilykseni tosiksi. Molempia nuorukaisia oli, sitten kun heidät keväällä oli vangittu, säilytetty tutkintovankilassa, mutta oli heidät samana päivänä lähetetty Krestyyn ja heidän mukanaan salainen kirjelmä, jota minullekin näytettiin ja jossa oli määräys lopullisen tuomion täytäntöönpanosta.
Odotettuani kansliassa johtajan ja yövuorolla olevan päivystävän upseerin seurassa klo 1 saakka, saapui sinne eräs komissioni, johon kuului toistakymmentä erilaisiin virkapukuihin puettua virkamiestä, edustaen eri virastoja, kuten prokuraattorinvirastoa, sotaoikeutta, santarmi- ja poliisilaitosta.
Anna 1975 nr 42, ilmestynyt 14.10.1975, Sirkka Kuusi, Patricia Hearst, Hilary Tindall, Dustin Hoffman, 100 suomalaista miestä ja kotityöt
Anna 1975 nr 32, ilmestynyt 5.8.1975, Uma, Monacon Caroline ja Caroline Kennedy, Margareta Aittokoski, Erica Joni, Kerttu Horila
Anna 1975 nr 45, ilmestynyt 4.11.1975, Ritva Oksanen, Liisa Veijalainen, Anita Välkki, Warren Beatty
Me Naiset 1978 nr 33 (17.8.), Tauno Palo, Höyry Häyrinen, sivun persoona Pertti Sveholm, Risto Wilenius, Rymättylä Kaastlan Länsitalo, pöydät
Me Naiset 1978 nr 41 (12.10), Kirsti Paakkasen koti, Sivun persoona Taina Elg, Eino Leino, näin Mallimaijat muuttuivat, 40 päivää Marilynin kanssa 0sa 6, kilpatanssi
Me Naiset 1978 nr 8 (23.2.), Pirjo ja Bjärne Häggman, Melissa Gilbert, Maija Isosaari, Eeva Kilpi
Me Naiset 1978 nr 7 (16.2.), Riitta Väisäsen kanssa Lahdessa, sivun persoona Paavo Noronen, Mika Waltari, Liisa Pekkala, Seija Paakkola Miss Suomi
Me Naiset 1978 nr 4, Fredi ja Eeva-Riitta, Pirkko Mannolan vaikein rooli, Leo Lastumäki, Anne Pohtamo ja Jacques, Sivun persoona Seppo Tamminen
Me Naiset 1978 nr 39 (28.9.), Heralat, Irma Tapio - laulava papin vaimo, Mathilda - Hvitträskin rakkausdraama, neljäkymmentä päivää Marilynin kanssa 4. Jakso
Me Naiset 1978 nr 24 (15.6.), Tuusula, Ascot, Panulan, Laineen ja Krohnin mammuttiooppera - Jaakko Ilkka
Me Naiset 1976 nro 37, ilmestynyt 9.9, Lenita, Piirpauke, Liisa Voima, Maria Hallin
Me Naiset 1978 nr 15, 13.4.1978, Kristiina & Ristomatti Ratia, Trinidad, Veli-Pekka Ketola, Matti Joensuu, ym.
Elle 1977 12. joulukuu -muotilehti / mode magazine
Elle 1977 21. helmikuu -muotilehti / mode magazine
Elle 1977 24. tammikuu -muotilehti / mode magazine
Elle 1975 2. kesäkuu -muotilehti / mode magazine
Elle 1975 20. tammikuu -muotilehti / mode magazine
UM Uusi Maailma 1977 nr 22, ilmestynyt 9.11.1977, sis. mm. seur. artikkelit / kuvat / mainokset; Kansikuva Kate O´Mara, Aateluus ei velvoita mihinkään - ainakaan
UM Uusi Maailma 1977 nr 13, ilmestynyt 29.6.1977, sis. mm. seur. artikkelit / kuvat / mainokset; Kansikuva Marita Khalaf - pelkää irakilaisen miehensä Sadin
UM Uusi Maailma 1977 nr 14, ilmestynyt 20.7.1977, sis. mm. seur. artikkelit / kuvat / mainokset; Kansikuva Tii Heilimo, Kaustisen kansanmusiikkijuhlat + Konsta
Alibi 2009 nr 2, katso sisällysluettelo
Lottatyttö 1943 nr 2
Lottatyttö 1943 nr 3
Naantalin kirkko, vesivärityö, Alice Baumert, signeerattu, v. 1930
Enontekiö -kangasmerkki / matkailumerkki / hihamerkki / badge -pohjaväri punainen
Enontekiö -kangasmerkki / matkailumerkki / hihamerkki / badge -pohjaväri vihreä
Helkama Jekku -polkupyöräesite
Daniel Hjort -valokuva / photograph
Daniel Hjort -valokuva / photograph
?, näyttelijä (Näytelmä "Nuori Marius") -valokuva / photograph