Vääpeli kertoo sotilaille, Julius Tiihonen kertoo vankeudestaan keisarinajan Venäjällä ym. Tiihonen itse palvellut myös Muukalaislegioonassa, josta maininta
Julius Tiihonen, Weilin & Göös, 1955
12 x 19 cm, todellisiin tapahtumiin perustuva "Kuolemaantuomitun kertomus" -, jota käytetään tässä suomalaisille varusmiehille v. 1955 suunnatussa kirjasessa.
Kahden hirtetyn viipurilaispojan tapaus.
*
Inkeri-lehti julkaisi 8.12.1917 – siis kaksi päivää Suomen itsenäisyysjulistuksen jälkeen – tämän artikkelin. Se on suoraan lainattu kirjailija, pastori Edvin Wirénin teoksesta ”Krestyn ristikkojen takana” (1917). Tapaus tunnetaan alan historioitsijoiden keskuudessa, mutta ansainnee tulla tässäkin esille.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Edvin_Wirén
*
”Kaksi tsaarinvallan viatonta uhria.
(ilmestynyt myös Viipurin Sanomissa)
Teloitetut viipurilaiset.
Pietarin vankiloissa viruneitten tsaarinvallan suomalaisten uhrien sielunhoitaja, pastori Edvin W i r é n on julaissut erittäin mielenkiintoisen kuvauksen nimellä ”Krestyn ristikkojen takaan”, josta erittäin suosittelemme lukijoillemme. Tästä teoksesta rohkenemme lainata 31. luvun, joka otsakkeella ”K a k s i t e l o t u s t a” kuvaa kahden viipurilaisen nuorukaisen Onni Nöjdin ja Johan Jaatisen viimeisiä hetkiä ja hirttämistä Krestyn telotuspaikalla.
(Kresty: pahamaineinen vankila Pietarin keskusta-alueella. – Olen käynyt siellä 1990-luvulla, vh).
*
Kuvaus on seuraava:
”Sanoin ei voi kuvata niitä kärsimyksiä, sitä kurjuutta, jota parhaillaan jatakuva maailmansota on tuonut tullessaan kaikkialle.
Maamme on koko ajan saanut vain sivulta seurata suuria sotatapahtumia. Mutta monin tavoin on se silti saanut suoranaisestikin tuntea vallitsevien olojen vakavaa painostusta. Yleinen tilanne on synkistynyt ja vaikeutunut ehkä enemmän kuin milloinkaan ennen. Lukuisia kotejamme ovat sitä paitsi kohdanneet raskaat koettelemukset, katkerat surut.
Surullisimpia ja sydäntäsärkevimpiä tapahtumia lähinnä kuluneitten vuosien tapaussarjoissa ovat meille kieltämättä olleet ne kuolemantuomiot, jotka meillä venäläinen hallitusvalta piti tarpeellisena panna täytäntöön eräitten suomalaisten suhteen.
Koska minut kerran pappina pakotettiin olemaan saapuvilla, kun kahdelta suomalaiselta mieheltä Pietarissa hirttämällä riistettiin henki, koetan seuraavassa kuvata tätä kauhistuttavaa tapaustPa.
*
Perjantaina heinäkuun 23:na [1915] illalla soitti johtaja Strandmann minulle Krestystä kehottaen minua saapumaan vankilaan klo 12 yöllä, jolloin minun piti olla puettuna papinkaapuun ja tuoda ehtoollisvälineet mukanani. Kysymykseeni mitä hän tarkoitti, sain kauhistuttavan vastauksen:
”Kuolemantuomio tullaan panemaan täytäntöön!”
*
Aavistin heti, että kyseessä oli kaksi Viipurista kotoisin olevaa nuorta suomalaista, 20-vuotias Onni Nöjd ja 19-vuotias Johan Jaatinen, jotka Pietarin sotaoikeus paria viikkoa aikaisemmin oli tuominnut kuolemaan, kummankin epäiltynä siitä, että he olisivat eräitten tovereittensa kanssa marraskuun 19. vuonna 1914 olleet tappelussa erään Aleksandroff -nimisen aliupseerin kanssa Viipurissa, aiheuttaen tämän pian sen jälkeen sattuneen kuoleman.
Eräs Viipurissa ilmestyvä työväenlehti, jonka joku aika takaperin sain käsiini, tiesi nimittäin kertoa, että nämät [syntymäpäiväni! vh] miehet – joitten väitettiin olleen osallisina tässä salaperäisessä ja muuten varsin hataran selvityksen varassa olleessa jutussa – tuomittiin kuolemaan, kun taas heidän tovereittensa osaksi tuli kymmenen vuoden pakkotyö.
*
Vankilaan saavuttuani osottautuivat epäilykseni tosiksi. Molempia nuorukaisia oli, sitten kun heidät keväällä oli vangittu, säilytetty tutkintovankilassa, mutta oli heidät samana päivänä lähetetty Krestyyn ja heidän mukanaan salainen kirjelmä, jota minullekin näytettiin ja jossa oli määräys lopullisen tuomion täytäntöönpanosta.
Odotettuani kansliassa johtajan ja yövuorolla olevan päivystävän upseerin seurassa klo 1 saakka, saapui sinne eräs komissioni, johon kuului toistakymmentä erilaisiin virkapukuihin puettua virkamiestä, edustaen eri virastoja, kuten prokuraattorinvirastoa, sotaoikeutta, santarmi- ja poliisilaitosta.
Seppälä postimyyntikuvasto 1987 nr 5 - voimassa 15.12.1987 saakka -postimyyntiluettelo / mail order catalog
Muoti ja kauneus 1982 nr 8 - Muotilehti
Muoti ja kauneus 1982 nr 7 - Muotilehti
Muoti ja kauneus 1982 nr 6 - Muotilehti
Muoti ja kauneus 1982 nr 4 - Muotilehti
Muoti ja kauneus 1982 nr 3 - Muotilehti
Kotiliesi 1986 nr 21, Hannele Huovi, valaisimet
Kotiliesi 1980 nr 19, sukutalo lomapaikkana - Pesola talo (Soini), Huttulan hirviherkut
Kotiliesi 1981 nr 22, UKK, Seija Mäkisen kaksio, tuoksuva joulu liite, kiehtova Olavi Paavolainen
Kotiliesi 1981 nr 18, neuleet, hyvin suunniteltu yksiö, Matti Lehtonen kävi emäntäkoulun
Kotiliesi 1983 nr 8, Juha Ruutsalo, Hiekkarannan piha (Keuruu), eduskuntaan tuli
Kotiliesi 1983 nr 24 joulukuu / joulunumero, muotikuvissa Anne Pohtamo, Toini Sanila kolttatilan emäntä, kiehtova nukkemuseo Mon Plaisir
Kotiliesi 1986 nr 6, Lempivaatteet ja suosikkiasut, Kaija Huttunen - sydänkirurgi, harrastuksena vaaleanpunainen talo - Gitta ja Valto Kokko Jutikkalan kylä
Kotiliesi 1986 nr 21 (7.11.), Sotalesket, sadan markan villat Ruoholahdessa, valaisimet
Kotiliesi 1987 nr 4, Kevätmuotia, Eva Cederström, Sauma-Siskot (Lohja), Markku Mäkinen kolmetoistavuotias varakanttori
Eeva 1983 nr 7, Päivi Uiton onnea, Irene ja Kalevi Sorsa, Arja Tiainen, Kartano kolmelle - Ratula, Ulla Rantanen
Eeva 1979 nr 11, Päivi Viren, Työ vie Åke Lindmania, Kankaisten kartano, Oravistojen koti, Jörn Donner