Vääpeli kertoo sotilaille, Julius Tiihonen kertoo vankeudestaan keisarinajan Venäjällä ym. Tiihonen itse palvellut myös Muukalaislegioonassa, josta maininta
Julius Tiihonen, Weilin & Göös, 1955
12 x 19 cm, todellisiin tapahtumiin perustuva "Kuolemaantuomitun kertomus" -, jota käytetään tässä suomalaisille varusmiehille v. 1955 suunnatussa kirjasessa.
Kahden hirtetyn viipurilaispojan tapaus.
*
Inkeri-lehti julkaisi 8.12.1917 – siis kaksi päivää Suomen itsenäisyysjulistuksen jälkeen – tämän artikkelin. Se on suoraan lainattu kirjailija, pastori Edvin Wirénin teoksesta ”Krestyn ristikkojen takana” (1917). Tapaus tunnetaan alan historioitsijoiden keskuudessa, mutta ansainnee tulla tässäkin esille.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Edvin_Wirén
*
”Kaksi tsaarinvallan viatonta uhria.
(ilmestynyt myös Viipurin Sanomissa)
Teloitetut viipurilaiset.
Pietarin vankiloissa viruneitten tsaarinvallan suomalaisten uhrien sielunhoitaja, pastori Edvin W i r é n on julaissut erittäin mielenkiintoisen kuvauksen nimellä ”Krestyn ristikkojen takaan”, josta erittäin suosittelemme lukijoillemme. Tästä teoksesta rohkenemme lainata 31. luvun, joka otsakkeella ”K a k s i t e l o t u s t a” kuvaa kahden viipurilaisen nuorukaisen Onni Nöjdin ja Johan Jaatisen viimeisiä hetkiä ja hirttämistä Krestyn telotuspaikalla.
(Kresty: pahamaineinen vankila Pietarin keskusta-alueella. – Olen käynyt siellä 1990-luvulla, vh).
*
Kuvaus on seuraava:
”Sanoin ei voi kuvata niitä kärsimyksiä, sitä kurjuutta, jota parhaillaan jatakuva maailmansota on tuonut tullessaan kaikkialle.
Maamme on koko ajan saanut vain sivulta seurata suuria sotatapahtumia. Mutta monin tavoin on se silti saanut suoranaisestikin tuntea vallitsevien olojen vakavaa painostusta. Yleinen tilanne on synkistynyt ja vaikeutunut ehkä enemmän kuin milloinkaan ennen. Lukuisia kotejamme ovat sitä paitsi kohdanneet raskaat koettelemukset, katkerat surut.
Surullisimpia ja sydäntäsärkevimpiä tapahtumia lähinnä kuluneitten vuosien tapaussarjoissa ovat meille kieltämättä olleet ne kuolemantuomiot, jotka meillä venäläinen hallitusvalta piti tarpeellisena panna täytäntöön eräitten suomalaisten suhteen.
Koska minut kerran pappina pakotettiin olemaan saapuvilla, kun kahdelta suomalaiselta mieheltä Pietarissa hirttämällä riistettiin henki, koetan seuraavassa kuvata tätä kauhistuttavaa tapaustPa.
*
Perjantaina heinäkuun 23:na [1915] illalla soitti johtaja Strandmann minulle Krestystä kehottaen minua saapumaan vankilaan klo 12 yöllä, jolloin minun piti olla puettuna papinkaapuun ja tuoda ehtoollisvälineet mukanani. Kysymykseeni mitä hän tarkoitti, sain kauhistuttavan vastauksen:
”Kuolemantuomio tullaan panemaan täytäntöön!”
*
Aavistin heti, että kyseessä oli kaksi Viipurista kotoisin olevaa nuorta suomalaista, 20-vuotias Onni Nöjd ja 19-vuotias Johan Jaatinen, jotka Pietarin sotaoikeus paria viikkoa aikaisemmin oli tuominnut kuolemaan, kummankin epäiltynä siitä, että he olisivat eräitten tovereittensa kanssa marraskuun 19. vuonna 1914 olleet tappelussa erään Aleksandroff -nimisen aliupseerin kanssa Viipurissa, aiheuttaen tämän pian sen jälkeen sattuneen kuoleman.
Eräs Viipurissa ilmestyvä työväenlehti, jonka joku aika takaperin sain käsiini, tiesi nimittäin kertoa, että nämät [syntymäpäiväni! vh] miehet – joitten väitettiin olleen osallisina tässä salaperäisessä ja muuten varsin hataran selvityksen varassa olleessa jutussa – tuomittiin kuolemaan, kun taas heidän tovereittensa osaksi tuli kymmenen vuoden pakkotyö.
*
Vankilaan saavuttuani osottautuivat epäilykseni tosiksi. Molempia nuorukaisia oli, sitten kun heidät keväällä oli vangittu, säilytetty tutkintovankilassa, mutta oli heidät samana päivänä lähetetty Krestyyn ja heidän mukanaan salainen kirjelmä, jota minullekin näytettiin ja jossa oli määräys lopullisen tuomion täytäntöönpanosta.
Odotettuani kansliassa johtajan ja yövuorolla olevan päivystävän upseerin seurassa klo 1 saakka, saapui sinne eräs komissioni, johon kuului toistakymmentä erilaisiin virkapukuihin puettua virkamiestä, edustaen eri virastoja, kuten prokuraattorinvirastoa, sotaoikeutta, santarmi- ja poliisilaitosta.
ASA TV - Stereo - ASA 1927 -1977 kuvallinen tehdasesittely + juhlavuoden mallisto -kuvasto / myyntiesite, kansikuva Matti A. Pitkänen
ASA 1084 TA Car-Ula -huolto-ohje
Radio ja Visio 1961 nr 3 - ASA Radio Oy mainoslehti / myyntiesite -radio manufacturer´s customer magazine / brochure
Suomen Kuvalehti 1994 nr 8, 25.2.1994, Mauno Koivisto 12 vuoden urakka ohi - Työ on tehty
Vauhdin maailma 1994 nr 10 -mm. Formula 1 Monza ja Estoril, Michael Schumacher, Suurajot -94, Ralli-SM Valtikka, Teboil ja Junnut, SMS ja RAS, Rata-SM Motopark,
Nykyposti 1994 nr 4, sis. mm. seur. artikkelit / kuvat / mainokset; Viihteen moniottelija Timo Koivusalo nöyryyttä ei saa kadottaa, Tallinna on suomalaisille
Seura 1994 nr, sis. mm. seur. artikkelit / kuvat / mainokset; Kovia kokenut teologian maisteri Hanna Ekola olen säilynyttänyt lapsensukoni, Ove Rehn tuntee
Alibi 1994 nr 6, sis. mm. artikkelit / kuvat / mainokset; Heimo Johannes Saarikko raiskasi ja surmasi Nina Svartsjö, Kirjailia Hannu Hirvikoski kysyy - miksi
Koneviesti 1994 nr 9 - Onko sijaa maatalouskoneurakoinnille?, Kilpailukykyä maidontuotantoon, osa 2, Tehoa ja tarkkuutta Tanskassa, Tilinpäätösten tarkastelua, ym.
Koneviesti 1994 nr 8 - Maarakentamisen syöksykierre oikenemassa, Euronavetta alle 32.200 Ecua, Konekentän laidalta - Katse Eurooppaan, Betoniautosta tilapeittaaja,ym
Apu 1994 nr 25/26 - Avun tähti-haastattelu Hollywooddissa, Suomen kohtalon hetket kannaksella, Anastasian ja Tsaari-perheen trategia, Assilla vakava suhde, ym.
SE! 1994 nr 2, Jammu pahoinpideltiin, Seksiskandaali eduskunnassa, Paljastuksia Ahtisaaresta, En särkenyt Matti Nykäsen avioliittoa, Seppo Tiitinen KGB:n vieraana ym
SA ampumamerkki "kulta", mutterikiinnitteinen -Finnish army shooting marksman´s emblem
Alavus -matkailuviiri / souvenier pennant
Pancon-Buster vesisuihkuvene -myyntiesite
Köyliö -matkailuviiri / souvenier pennant
Toimittanut Jaakko Gummerus - Kyläkirjaston kuvalehti - vuosikerrat 1899-1900 kirjaksi sidottuna, monipuolinen ja runsas kirjallinen sekä kuvallinen aineisto sekä Suomea, että ulkomaita
Punalippu 1972 vuosikerta - Karjalais-Suomalaisen SNT:n neuvostokirjailijain liiton kirjallis-taiteellinen ja yhteiskunnallis-poliittinen aikakausjulkaisu