Vääpeli kertoo sotilaille, Julius Tiihonen kertoo vankeudestaan keisarinajan Venäjällä ym. Tiihonen itse palvellut myös Muukalaislegioonassa, josta maininta
Julius Tiihonen, Weilin & Göös, 1955
12 x 19 cm, todellisiin tapahtumiin perustuva "Kuolemaantuomitun kertomus" -, jota käytetään tässä suomalaisille varusmiehille v. 1955 suunnatussa kirjasessa.
Kahden hirtetyn viipurilaispojan tapaus.
*
Inkeri-lehti julkaisi 8.12.1917 – siis kaksi päivää Suomen itsenäisyysjulistuksen jälkeen – tämän artikkelin. Se on suoraan lainattu kirjailija, pastori Edvin Wirénin teoksesta ”Krestyn ristikkojen takana” (1917). Tapaus tunnetaan alan historioitsijoiden keskuudessa, mutta ansainnee tulla tässäkin esille.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Edvin_Wirén
*
”Kaksi tsaarinvallan viatonta uhria.
(ilmestynyt myös Viipurin Sanomissa)
Teloitetut viipurilaiset.
Pietarin vankiloissa viruneitten tsaarinvallan suomalaisten uhrien sielunhoitaja, pastori Edvin W i r é n on julaissut erittäin mielenkiintoisen kuvauksen nimellä ”Krestyn ristikkojen takaan”, josta erittäin suosittelemme lukijoillemme. Tästä teoksesta rohkenemme lainata 31. luvun, joka otsakkeella ”K a k s i t e l o t u s t a” kuvaa kahden viipurilaisen nuorukaisen Onni Nöjdin ja Johan Jaatisen viimeisiä hetkiä ja hirttämistä Krestyn telotuspaikalla.
(Kresty: pahamaineinen vankila Pietarin keskusta-alueella. – Olen käynyt siellä 1990-luvulla, vh).
*
Kuvaus on seuraava:
”Sanoin ei voi kuvata niitä kärsimyksiä, sitä kurjuutta, jota parhaillaan jatakuva maailmansota on tuonut tullessaan kaikkialle.
Maamme on koko ajan saanut vain sivulta seurata suuria sotatapahtumia. Mutta monin tavoin on se silti saanut suoranaisestikin tuntea vallitsevien olojen vakavaa painostusta. Yleinen tilanne on synkistynyt ja vaikeutunut ehkä enemmän kuin milloinkaan ennen. Lukuisia kotejamme ovat sitä paitsi kohdanneet raskaat koettelemukset, katkerat surut.
Surullisimpia ja sydäntäsärkevimpiä tapahtumia lähinnä kuluneitten vuosien tapaussarjoissa ovat meille kieltämättä olleet ne kuolemantuomiot, jotka meillä venäläinen hallitusvalta piti tarpeellisena panna täytäntöön eräitten suomalaisten suhteen.
Koska minut kerran pappina pakotettiin olemaan saapuvilla, kun kahdelta suomalaiselta mieheltä Pietarissa hirttämällä riistettiin henki, koetan seuraavassa kuvata tätä kauhistuttavaa tapaustPa.
*
Perjantaina heinäkuun 23:na [1915] illalla soitti johtaja Strandmann minulle Krestystä kehottaen minua saapumaan vankilaan klo 12 yöllä, jolloin minun piti olla puettuna papinkaapuun ja tuoda ehtoollisvälineet mukanani. Kysymykseeni mitä hän tarkoitti, sain kauhistuttavan vastauksen:
”Kuolemantuomio tullaan panemaan täytäntöön!”
*
Aavistin heti, että kyseessä oli kaksi Viipurista kotoisin olevaa nuorta suomalaista, 20-vuotias Onni Nöjd ja 19-vuotias Johan Jaatinen, jotka Pietarin sotaoikeus paria viikkoa aikaisemmin oli tuominnut kuolemaan, kummankin epäiltynä siitä, että he olisivat eräitten tovereittensa kanssa marraskuun 19. vuonna 1914 olleet tappelussa erään Aleksandroff -nimisen aliupseerin kanssa Viipurissa, aiheuttaen tämän pian sen jälkeen sattuneen kuoleman.
Eräs Viipurissa ilmestyvä työväenlehti, jonka joku aika takaperin sain käsiini, tiesi nimittäin kertoa, että nämät [syntymäpäiväni! vh] miehet – joitten väitettiin olleen osallisina tässä salaperäisessä ja muuten varsin hataran selvityksen varassa olleessa jutussa – tuomittiin kuolemaan, kun taas heidän tovereittensa osaksi tuli kymmenen vuoden pakkotyö.
*
Vankilaan saavuttuani osottautuivat epäilykseni tosiksi. Molempia nuorukaisia oli, sitten kun heidät keväällä oli vangittu, säilytetty tutkintovankilassa, mutta oli heidät samana päivänä lähetetty Krestyyn ja heidän mukanaan salainen kirjelmä, jota minullekin näytettiin ja jossa oli määräys lopullisen tuomion täytäntöönpanosta.
Odotettuani kansliassa johtajan ja yövuorolla olevan päivystävän upseerin seurassa klo 1 saakka, saapui sinne eräs komissioni, johon kuului toistakymmentä erilaisiin virkapukuihin puettua virkamiestä, edustaen eri virastoja, kuten prokuraattorinvirastoa, sotaoikeutta, santarmi- ja poliisilaitosta.
Aarne Antti, Krohn Kaarle - Suomen kansan arvoituksia Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 168
Toimittanet Andreas Koivisto, Riina Koivisto, Jukka Hako - Gubbacka - Keskiajan arkea Vantaalla - Medeltida vardag i Vand
Pohjola Erkki, Helistö Paavo, Urho Ellen - Musiikki eilen ja tänään 2 (Musica IV)
Pohjola Erkki, Helistö Paavo, Urho Ellen - Musiikki eilen ja tänään 1 (Musica IV)
Helasvuo Veikko - Musiikin historia
kardinaalimerkit -tarra
Suomen Kuvalehti 1939 nr 15, Toivo Pekkanen, Mikä oli sampo?
Suomen Kuvalehti 1939 nr 29, (kansikuva: Harmajan edustalla Kansainvälisten 6 m luokan purjeveneiden Kultapokaalikilpailu), suomalaisella laivalla yli Atlantin,
Suomen Kuvalehti 1919 nr 5, kansikuva Helsingin uusi asemarakennus, Kipu ja kivunlievitys, Suinulan veriaamun vuosipäivänä -Mukana olleen valaehtoinen kertomus, ym.
Suomen Kuvalehti 1919 nr 7, kansikuva Suomen lippu Narvan raatihuoneella, Suomen vanhin kirjanpainaja ja kirjainkustantaja G.V. Vilén, Valkoinen nousu Karjalassa, ym
Suomen Kuvalehti 1919 nr 11, kansikuva Sophy Mannerheim, Koulumiehestä liike-elämän merkkimieheksi, Helsingin uuden asematalon avajaiset, Tulevaisuuden liikenne, ym.
Suomen Kuvalehti 1919 nr 31, kansikuva, Suomen ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg, Uuden Suomen rakennustyötä, Englantilainen vieras, Sikermä valiomaisemille, ym
F.N. Jakobsson - Sepän kirja, Ammattienedistämislaitoksen ammattikirjoja nr 7, näköispainos
Teho 1965 nr 3-4 sis. mm. seur. artikkelit / kuvat / mainokset; Muko Oy, John Deere 5010, Kasvien vedentarve, Aiheuttaako nykyinen koneellistaminen mullan