Vääpeli kertoo sotilaille, Julius Tiihonen kertoo vankeudestaan keisarinajan Venäjällä ym. Tiihonen itse palvellut myös Muukalaislegioonassa, josta maininta
Julius Tiihonen, Weilin & Göös, 1955
12 x 19 cm, todellisiin tapahtumiin perustuva "Kuolemaantuomitun kertomus" -, jota käytetään tässä suomalaisille varusmiehille v. 1955 suunnatussa kirjasessa.
Kahden hirtetyn viipurilaispojan tapaus.
*
Inkeri-lehti julkaisi 8.12.1917 – siis kaksi päivää Suomen itsenäisyysjulistuksen jälkeen – tämän artikkelin. Se on suoraan lainattu kirjailija, pastori Edvin Wirénin teoksesta ”Krestyn ristikkojen takana” (1917). Tapaus tunnetaan alan historioitsijoiden keskuudessa, mutta ansainnee tulla tässäkin esille.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Edvin_Wirén
*
”Kaksi tsaarinvallan viatonta uhria.
(ilmestynyt myös Viipurin Sanomissa)
Teloitetut viipurilaiset.
Pietarin vankiloissa viruneitten tsaarinvallan suomalaisten uhrien sielunhoitaja, pastori Edvin W i r é n on julaissut erittäin mielenkiintoisen kuvauksen nimellä ”Krestyn ristikkojen takaan”, josta erittäin suosittelemme lukijoillemme. Tästä teoksesta rohkenemme lainata 31. luvun, joka otsakkeella ”K a k s i t e l o t u s t a” kuvaa kahden viipurilaisen nuorukaisen Onni Nöjdin ja Johan Jaatisen viimeisiä hetkiä ja hirttämistä Krestyn telotuspaikalla.
(Kresty: pahamaineinen vankila Pietarin keskusta-alueella. – Olen käynyt siellä 1990-luvulla, vh).
*
Kuvaus on seuraava:
”Sanoin ei voi kuvata niitä kärsimyksiä, sitä kurjuutta, jota parhaillaan jatakuva maailmansota on tuonut tullessaan kaikkialle.
Maamme on koko ajan saanut vain sivulta seurata suuria sotatapahtumia. Mutta monin tavoin on se silti saanut suoranaisestikin tuntea vallitsevien olojen vakavaa painostusta. Yleinen tilanne on synkistynyt ja vaikeutunut ehkä enemmän kuin milloinkaan ennen. Lukuisia kotejamme ovat sitä paitsi kohdanneet raskaat koettelemukset, katkerat surut.
Surullisimpia ja sydäntäsärkevimpiä tapahtumia lähinnä kuluneitten vuosien tapaussarjoissa ovat meille kieltämättä olleet ne kuolemantuomiot, jotka meillä venäläinen hallitusvalta piti tarpeellisena panna täytäntöön eräitten suomalaisten suhteen.
Koska minut kerran pappina pakotettiin olemaan saapuvilla, kun kahdelta suomalaiselta mieheltä Pietarissa hirttämällä riistettiin henki, koetan seuraavassa kuvata tätä kauhistuttavaa tapaustPa.
*
Perjantaina heinäkuun 23:na [1915] illalla soitti johtaja Strandmann minulle Krestystä kehottaen minua saapumaan vankilaan klo 12 yöllä, jolloin minun piti olla puettuna papinkaapuun ja tuoda ehtoollisvälineet mukanani. Kysymykseeni mitä hän tarkoitti, sain kauhistuttavan vastauksen:
”Kuolemantuomio tullaan panemaan täytäntöön!”
*
Aavistin heti, että kyseessä oli kaksi Viipurista kotoisin olevaa nuorta suomalaista, 20-vuotias Onni Nöjd ja 19-vuotias Johan Jaatinen, jotka Pietarin sotaoikeus paria viikkoa aikaisemmin oli tuominnut kuolemaan, kummankin epäiltynä siitä, että he olisivat eräitten tovereittensa kanssa marraskuun 19. vuonna 1914 olleet tappelussa erään Aleksandroff -nimisen aliupseerin kanssa Viipurissa, aiheuttaen tämän pian sen jälkeen sattuneen kuoleman.
Eräs Viipurissa ilmestyvä työväenlehti, jonka joku aika takaperin sain käsiini, tiesi nimittäin kertoa, että nämät [syntymäpäiväni! vh] miehet – joitten väitettiin olleen osallisina tässä salaperäisessä ja muuten varsin hataran selvityksen varassa olleessa jutussa – tuomittiin kuolemaan, kun taas heidän tovereittensa osaksi tuli kymmenen vuoden pakkotyö.
*
Vankilaan saavuttuani osottautuivat epäilykseni tosiksi. Molempia nuorukaisia oli, sitten kun heidät keväällä oli vangittu, säilytetty tutkintovankilassa, mutta oli heidät samana päivänä lähetetty Krestyyn ja heidän mukanaan salainen kirjelmä, jota minullekin näytettiin ja jossa oli määräys lopullisen tuomion täytäntöönpanosta.
Odotettuani kansliassa johtajan ja yövuorolla olevan päivystävän upseerin seurassa klo 1 saakka, saapui sinne eräs komissioni, johon kuului toistakymmentä erilaisiin virkapukuihin puettua virkamiestä, edustaen eri virastoja, kuten prokuraattorinvirastoa, sotaoikeutta, santarmi- ja poliisilaitosta.
Valmet D 25-40 trukki / haarukkatrukki 25215- -käyttö- ja huolto-ohjekirja / käyttöohjekirja
Raision tehtaat osakasalennuskirja
Hopeanuoli 1984 nr 40
Hopeanuoli 1984 nr 43
Hopeanuoli 1984 nr 9
Hopeanuoli 1984 nr 21
Hopeanuoli 1985 nr 12
Hopeanuoli 1985 nr 13
Hopeanuoli 1983 nr 33
Hopeanuoli 1983 nr 30
Hopeanuoli 1984 nr 27
Hopeanuoli 1984 nr 33
Hämeentie 20 (nykyään Vanha Hämeentie), Turku, tontilla olevien rakennusten piirustukset ja muutospiirustukset 1937-39 - Pohjoismaiden Yhdyspankki PYP ja kirjasto
Korroosiotaulukot - ruostumattomat teräkset
Svensk konstindustri i Helsingfors - Stenmans Konstsalong 22 mars - 21 april 1924 -katalog -näyttelyluettelo
Rauma -matkailuviiri / souvenier pennant
Raija Leppänen, Vesa-Matti Väärä - Raisio kuvateos 1997 -picture book of Raisio town
Lauritsala -kangasmerkki / matkailumerkki / hihamerkki / badge -pohjaväri keltainen
Lauritsala -matkailuviiri / souvenier pennant
Yamaha TDM850 '91 (3VD-SE1) Service Information - Tehtaan alkuperäinen huolto-ohjeita sis. sähkökaaviot (Ei huolto-ohjekirja)
Pilajuttuja ja piirroksia nr 188 (1948), toimittanut Veli Giovanni
Pilajuttuja ja piirroksia nr 182 (1944 nr 4), toimittanut Veli Giovanni
Pilajuttuja ja piirroksia nr 176 (1943 nr 2), toimittanut Veli Giovanni
Beato Kelopuu, Viljo Rinne , Antero Kallio , Kaarlo Lindborg - Rakennuskoneet - sisältää paljon tietoa myös (tela)traktoreista ja kaivinkoneista ym. kuvineen
Höyrylaiva "Tarjanne" -valokuva
Sotilaskuva (Loimaa)
Rakuuna -valokuva
Cheek, The Killers - Demi-lehden keskiaukeama -juliste
Turun Poliisikamari - Lupatodistus, neiti Aili Lindstedt on oikeutettu vapaasti liikkumaan Turun kaupungista Raisioon ja takaisin..., 22.4.1918