Service in
Swedish
German
English
 

40 viimeksi lisättyä

Kirjattu - Loimaan Säästöpankki -leimasin
Näytä

K. Pirjelä Littoinen -leimasin
Näytä

Rh:n kirj. ... 1940 ...henkeä -leimasin, liittynee Talvisodan jälkeiseen evakkojen kuljetuksiin?
Näytä

S.W.R. - F.S.J - SALO - / Suomen Waltion Rautatiet - Finska Statens Järnvägar -wanha VR:n leimasin Salon Aseman leimasin vahasinettiä varten
Näytä

Kuba - Kuuba 2, kotimaista piipputupakka -avaamaton pakkaus, sinetti ehjä
Näytä

Tupakkamiehen ihanne - Kotimainen vahva tupakka -pakkaus, tyhjä
Näytä

Oiva - Suomen Tupakka Oy - Helsinki -pakkaus, avattu, lähes täynnä
Näytä

P.C. Rettig & Co 1948 Polttotupakkaa -pakkaus, avaamaton (kuvituksena Rettigin 1800-luvun etiketti)
Näytä

Kent savukkeita 2,50 mk aski - Strengberg tupakkaa -pakkaus täynnä, mutta avattu
Näytä

Klubi sikareja-cigarrer -pakkaus - Rettig, 2 kpl sikareita mukana
Näytä

Armiro 20 Filter tupakkaa -pakkaus, tyhjä
Näytä

Armiro Filter tupakkaa -pakkaus, tyhjä
Näytä

Armiro Filter tupakkaa -pakkaus, tyhjä
Näytä

Strengberg Petsamon vaalea sekoitus piipputupakkaa -pakkaus
Näytä

Strengberg India tupakkaa -pakkaus
Näytä

Koli Savukkeita - Tuva Oy -pakkaus, täysi, avaamaton, sinetti kiinni
Näytä

Koli Savukkeita - Tuva Oy -pakkaus, täysi, avaamaton, sinetti kiinni
Näytä

Philip Morris English Blend -pakkaus
Näytä

Jymy piipputupakkaa Rettig -pakkaus
Näytä

Strengberg Hunters Mixture tupakkaa -pakkaus
Näytä

Tupakkatehdas Kerho Oy, Viipuri - 11 - Savukehylsyjä -täysi pakkaus, kantta ei ole avattu, sinettipaperi on ehjä.
Näytä

Tupakkatehdas Kerho Oy, Viipuri - 11 - Savukehylsyjä -vajaa pakkaus, kansi avattu
Näytä

Jaana 1983 nr 7, Ami Aspelund, Ilse Ackermann-Hongellin koti Tammisaaressa, Tenho Sauren, Svetlana Halttunen, muotikevät
Näytä

Jaana 1983 nr 6, Nina Rekola - Miss Suomi 1983, Sophia Loren, näin pukeutuu Katri Helena, Leena Uotila
Näytä

Jaana 1983 nr 5, Miss Suomi 1983, Jörn Donner, Muotishow 83 (40 sivua), Marion Rung
Näytä

Jaana 1983 nr 4, Marion Rung, Tapani Kansa, Maija-Liisa Rauvala, Laura Ashley
Näytä

Jaana 1983 nr 3, Anne Pohtamo, Kirsti Otsamo, meidän Marilynit
Näytä

Piippukkotelo - "French Briar"
Näytä

Piippu, koristeellinen
Näytä

Hautajaiskaramelli "Meil´oikiata riemua Ei muualla kuin taivaassa" -erittäin harvinainen säilynyt hautajaismuisto
Näytä

Hautajaiskaramelli "Monet hellät siteet leikkaa tuoni..." -erittäin harvinainen säilynyt hautajaismuisto
Näytä

Aura - Auran Panimo - Arabia -tuhkakuppi
Näytä

Henrik Gahns Lanolincrémetvål -tyhjä tuotepakkaus
Näytä

Laatokka -kirjoituslehtiö, selvästi pula-aikainen materiaalista päätellen, mahdollisesti sota-ajalta
Näytä

Apu 1992 nr 3, Arto Melleri ja Nadja Pyykkö, Mikko Kivinen, Toni Nieminen - ihailijakuva, Tom of Finland
Näytä

Apu 1992 nr 2, Renny Harlin, Juha Kankkunen, Toni Nieminen, Jari Saarelainen
Näytä

Apu 1992 nr 1, Arja Koriseva, Suomi 75 vuotta
Näytä

Apu 1985 nr 13, Eddie Murphy, Elisa Yliniemi, Vesa-Matti Loiri
Näytä

Apu 1985 nr 12, Anna-Liisa Tilus, Matti Pellonpää, Turun naisautoilijat - pelkoon ei ole varaa, tähtijuttu Pohjanmaa
Näytä

Ford Thunderbird XR-7 1980 Electrical & Vacuum Troubleshooting Manual
Näytä

Näytä kaikki

Dr Edv. (Edvard) Hjelt, Ausserordentlicher Gesandter und bevollmaächtiger Minister Finnlands, Berlin -käyntikortti, ajalta jolloin Hjelt oli täysivaltaisena...

lähettiläänä ajamassa Suomen itsenäistymisen asiaa.

"Syksyllä 1917 Hjelt nousi itsenäisyysliikkeen kärkihahmoksi, sillä toiminnan painopiste siirtyi Tukholmasta Berliiniin. Hän yhdessä eversti Wilhelm Thesleffin kanssa vahvisti yhteistyötä saksalaisten kanssa. Hän tunnusteli kenraali Ludendorffilta mahdollisuutta saada sotilaallista tukea Suomen itsenäisyydelle ja sai sitten kotimaasta toimeksiannon hankkia Saksalta tunnustuksen itsenäisyysjulistukselle. Tammikuussa 1918 hänestä tehtiin ensimmäinen Suomen Berliinin lähettiläs ja hän ryhtyi tarmokkaasti ajamaan jääkärien kotiuttamista, jotta nämä pääsisivät liittymään sisällissodan valkoisiin.

Hjelt vaikutti yhdessä Vaasan Senaatin kanssa siihen, että Suomi liittoutui vahvasti Saksan kanssa keväällä 1918. Saksa ja Venäjällä valtaan noussut neuvostohallitus kävivät 1918 alussa neuvotteluja rauhansopimuksesta. Kun ne helmikuun 1918 alussa katkesivat, Saksan sodanjohto halusi laajentaa sotatoimiaan Venäjää vastaan, ja sota päätettiin ulottaa myös Suomeen, jossa oli jo käynnissä sisällissota. Maihinnousun perustelemiseksi Saksa kuitenkin halusi avunpyynnön. Saksan sodanjohto kehotti 13.2.1918 lähettiläs Edvard Hjeltiä tekemään virallisen anomuksen sotilaallisen avun saamiseksi Suomelle. Hjelt ja hänen apulaisensa Rafael Erich jättivät heti seuraavana päivänä Saksan valtakunnankanslerille kirjelmän, jossa pyydettiin Saksalta välittömästi mahdollisimman suurta apua ja saksalaisten joukkojen lähettämistä Suomeen. Kirjelmä jätettiin senaatin nimissä, vaikkei Hjeltillä ja Erichillä ollut siihen valtuuksia. Jälkeenpäin senaatin puheenjohtaja Svinhufvud kuitenkin siunasi menettelyn, vastoin joidenkin senaattorien ja Mannerheimin tahtoa.



10.00 €
* Hyvä* Ostaminen ei vaadi rekisteröitymistä


Saatavilla1 kpl
KuntoK3
Sidonta/painoasuPienpainate
KieletSaksa


KategoriaHistoria - Poliittinen historia
Historia - Henkilöhistoria
Käyntikortit, nimikortit