Viipurin paikallisosastoon kuuluvien Kauko- ja paikallislinja-autojen aikataulut ajokautena 1933 -aikataulukirja Etelä-Karjala & Kymenlaakso teiden mukaan Näytä
Suomen Kulkuneuvot - Finlands kommunikationer 1949 nr 1 rautatieaikataulut, höyrylaivojen, linja-autojen ja lentoliikenteen kulkuvuoroja Näytä
Suomen kulkuneuvot 1938 nr Kesäturisti - Finlands kommunikationer Rautateiden aikataulut ja höyrylaivojen ja autojen kulkuvuorot, lentoreittejä... Näytä
Suomen Kulkuneuvot 1941 Finlands kommunikationer kesäturisti / sommarturisten - rautatieaikataulut, höyrylaivojen, linja-autojen ja lentoliikenteen kulkuvuoroja - Näytä
Suomen Kulkuneuvot - Finlands kommunikationer 1950 nr 3 Rautatieaikataulut, höyrylaivojen, lentoliikenteen ja linja-autojen kulkuvuoroja sekä kartta / Näytä
Powerflow Exhausts – Stainless Steel Systems -tarra Näytä
Vikinglinjen (S/S Viking) -alkuperäinen "matkailunappi", puolivalmiste, ei pohjaa, Hokkanen Oy matkamuistovalmistajan jäämistöä, halkaisija 18 mm
S/S Viking, alkuperäinen nimi S/S Dinard[1] oli ensimmäinen eteläisen Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä liikennöinyt autolautta. Aluksen omisti Rederi AB Vikinglinjen, joka aloitti sillä liikenteen Korppoosta Galtby–Maarianhamina–Gräddö-reitillä 1. kesäkuuta 1959. Ensimmäinen autolauttayhteys Suomen ja Ruotsin välillä oli reitti Vaasa–Uumaja, jolla Rederi Ab Vasa-Umeå aloitti liikennöinnin Korsholm III -nimisellä aluksella 15. joulukuuta 1958. S/S Viking oli kuitenkin ensimmäinen peräporttilastausta käyttänyt kansainvälisen liikenteen autolautta Suomessa.
Lautassa ei ollut keulaporttia, vaan autokannen etuosassa oli henkilöauton mentävä kääntöpöytä. Sisään ajettiin tyyrpuurin puolelta ja ulos paapuurin puolelta. Kääntöpöytää isommat autot kuljetettiin avokannella ja vedettiin lavetilla ja vinssillä paikoilleen. Viking Linen nykyisestä punaisesta värityksestä poiketen alus liikennöi ensimmäiset vuotensa Suomen ja Ruotsin välillä sinivalkoiseksi maalattuna. Punainen tuli yhtiön tunnusväriksi vasta vuonna 1964. Väri keksittiin varustamon toimitusjohtajan sisaren käyttämästä huulipunasta. Sävyn nimi oli Mexican Fire, ja se on yhä yhtiön tunnusväri. Myös S/S Vikingin kyljet maalattiin silloin punaisiksi.
Soundi 1993 nr 9, Spin Doctors, U2, Klamydia, Blue yodle, John Hiatt, Red Hot Chili Peppers.
Soundi 2003 nr 4 - Red Hot Chili Peppers, Don Johnson, Big Band, ym.
Soundi 2002 nr 6-7 - Red Hot Chili Peppers
Bean the Ultimate disaster movie -DVD-elokuva
Miesten koulu
Pavel Konovaltjuk, Einar Lyth - Vägen till Poltava - Slaget vid Lesnaja 1708, numeroitu; 1666
Jouni Kallioniemi - Hemmafronten - Finland under krisgåren 1939-1945 sett med kvinnors och barnens ögon -homefront seen by women and children
Kotiliesi 1941 nr 6 maaliskuu II sis. mm. seur. artikkelit / kuvat / mainokset; Kansikuvitus Martta Wendelin, Leposohvasta loihditaan oikea sänky, Kasvava kansa
Näppäilijän Uutiset 1963 nr 1-2 -Helios Oy asiakaslehti
Näppäilijän Uutiset 1963 nr 5-6 -Helios Oy asiakaslehti
Näppäilijän Uutiset 1963 nr 7-8 -Helios Oy asiakaslehti
Näppäilijän Uutiset 1964 nr 1 -Helios Oy asiakaslehti
Näppäilijän Uutiset 1964 nr 2-3 -Helios Oy asiakaslehti
Näppäilijän Uutiset 1964 nr 4-5 -Helios Oy asiakaslehti
Näppäilijän Uutiset 1964 nr 6-7 -Helios Oy asiakaslehti
Näppäilijän Uutiset 1965 nr 1-2 -Helios Oy asiakaslehti
Näppäilijän Uutiset 1965 nr 3-4 -Helios Oy asiakaslehti
Näppäilijän Uutiset 1965 nr 5-6 -Helios Oy asiakaslehti
Näppäilijän Uutiset 1965 nr 7-8 -Helios Oy asiakaslehti
Näppäilijän Uutiset 1966 nr 3-4 -Helios Oy asiakaslehti
Näppäilijän Uutiset 1967 nr 3 -Helios Oy asiakaslehti
Näppäilijän Uutiset 1967 nr 4-5 -Helios Oy asiakaslehti
Näppäilijän Uutiset 1968 nr 3 -Helios Oy asiakaslehti
Näppäilijän Uutiset 1970 nr 5 -Helios Oy asiakaslehti
Näppäilijän Uutiset 1971 nr 4 -Helios Oy asiakaslehti
Näppäilijän Uutiset 1971 nr 1 -Helios Oy asiakaslehti
Näppäilijän Uutiset 1973 nr 1 -Helios Oy asiakaslehti
Pihtipudas-kangasmerkki / matkailumerkki / hihamerkki / badge -pohjaväri keltainen
Strömberg - Sähköliesien käyttö ja Lieden hoito 1979 -käyttöohjekirjat