Vikinglinjen (S/S Viking) -alkuperäinen "matkailunappi", puolivalmiste, ei pohjaa, Hokkanen Oy matkamuistovalmistajan jäämistöä, halkaisija 18 mm
S/S Viking, alkuperäinen nimi S/S Dinard[1] oli ensimmäinen eteläisen Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä liikennöinyt autolautta. Aluksen omisti Rederi AB Vikinglinjen, joka aloitti sillä liikenteen Korppoosta Galtby–Maarianhamina–Gräddö-reitillä 1. kesäkuuta 1959. Ensimmäinen autolauttayhteys Suomen ja Ruotsin välillä oli reitti Vaasa–Uumaja, jolla Rederi Ab Vasa-Umeå aloitti liikennöinnin Korsholm III -nimisellä aluksella 15. joulukuuta 1958. S/S Viking oli kuitenkin ensimmäinen peräporttilastausta käyttänyt kansainvälisen liikenteen autolautta Suomessa.
Lautassa ei ollut keulaporttia, vaan autokannen etuosassa oli henkilöauton mentävä kääntöpöytä. Sisään ajettiin tyyrpuurin puolelta ja ulos paapuurin puolelta. Kääntöpöytää isommat autot kuljetettiin avokannella ja vedettiin lavetilla ja vinssillä paikoilleen. Viking Linen nykyisestä punaisesta värityksestä poiketen alus liikennöi ensimmäiset vuotensa Suomen ja Ruotsin välillä sinivalkoiseksi maalattuna. Punainen tuli yhtiön tunnusväriksi vasta vuonna 1964. Väri keksittiin varustamon toimitusjohtajan sisaren käyttämästä huulipunasta. Sävyn nimi oli Mexican Fire, ja se on yhä yhtiön tunnusväri. Myös S/S Vikingin kyljet maalattiin silloin punaisiksi.
Soundi 1988 nr 12, Tuomari Nurmio, Topi Sorsakoski, Circus of Power, Proclaimers, Kauko Röyhkä, Bangles.
Uuno Turhapuro muuttaa maalle -elokuvajuliste, Vesa-Matti Loiri
Tampere kartta 195? - Karta över Tammerfors - Map of Tampere -kartta + matkaopas
Tampere matkailukartta 1971 -kartta / map
Ahkeraliisa 1957 nr 1
Pikku Elsa ja hänen ystävänsä osat I, II, IV, V, VI - 5 kpl kirjoja yhdessä, kansikuvitukset Rudolf Koivu, kakkospainoksia vuosiväliltä 1914-1917
Timo Kallioniemi - Prikaati K. - Heimosoturit jatkosodassa
Elokuva-Aitta 1962 nr 4, Kansikuva Elina Salo, Filmikamera Afrikassa, Kauneudenhoitoa koulutunneilla, Ann-Margret, Art Blakey Helsingissä, George Nader, El Cid, ym.
Elokuva-Aitta 1959 Nr 5, kansikuva Eina Pohjanpää & Jussi Jurkka, Punainen viiva, Saksan kallein filmi sodan jälkeen - Tarja Nurmi kruunattiin, Vuoden
Elokuva-Aitta 1952 nr 3 (kannessa Ritva Arvelo ja Hannes Häyrinen), Helena Kara ja Hannu Leminen, Bette Davis, Gerard Philipe
Wuorio 75 vuotta - år - S. Wuorio Maalaamo Oy Maleri Ab - Oy Wuorio & Co Ab -yrityshistoriikki / company history
S. Wuorio Måleria-Tapet& Matthandel Helsingfors 27. December 1921. -asiakirja
Volvo-Viesti 1989 nr 4 -asiakaslehti / customer magazine
Valtionrautatiet VR - vanhempi nappisarja, 12 kpl virkapuvun nappeja (pienikokoisia, halkaisija 15 mm)
Suuri Käsityö 2002 nr 2, 31 muodikasta kevätvaatetta, 2 kaava-arkkia
Suuri Käsityö 2002 nr 3, 16 ihanaa kevätneuletta, 2 kaava-arkkia