Kertomuksia kivijalasta
03.01.2014 09:05
Ennen koettiin itä uhaksi, nyt se on mahdollisuus - kulutuskykyistä itä-kansalaista on kauppakeskukset ja hotellit pullolla tuolla itäisen Suomen suunnalla. Karkkipaperikuvan von Döbeln nosteli miekkaansa itää kohden, mutta kuinkas sitten kävikään - vajaa pari sataa vuotta ja jälkeläisensä toivottavat avosylin turistit tervetulleiksi.
Mitenkäs tämä liittyy antikvariaattihommiin? Liittyypä hyvinkin, minäkin olen saanut muutaman asiakkaan mahtavan idän maisemista, hyvä niin, asiassa on pikkuisen ollut hyödyksi auttava venäjänkielen taito, sen verran, että voi saada selville, mitä on käsiinsä saanut, silloin tällöin kun vanhempaa venäjänkielistä materiaalia käsiin sattuu... jostain syystä venäläisaisiakkaiden kiinnostuksen kohde on lähes täysin keisarinaikaista materiaalia kohtaa, pikku vaihe sosialismikokeiluineen ja neuvostoliittoineen ei niinkään innosta heitä.
Asiaan, esimerkiksi jo jokunen vuosi sitten vierailin kollegan liikkeessä pienemmässä maakuntakaupungissa ja mustanpuhuvia venäjänkielisiä ikävän näköisiä kirjoja oli kuulemma jo isänperintönä jäänyt hyllyyn kuljeksimaan, eikä niitä ollut kukaan kymmeniin vuosiin katsonut - pitihän ne avata ja tutkia, heti näki, etteivät ne ihan mitättömiä olleet, varmasti kaupallisia jollain aikavälillä, kivoja leimoja ja aiheita, ostin pois - tai paremminkin sain lähes lahjoituksena. Kotona tarkastin asian; Pietarin Merisotakoulun leimolla varustettuja sukellusveneitten tekniikkaan ja sodankäyntiin liittyviä teoksia 1800-luvun lopulta. Ostajaa ei tarvinnut kauaa odotella, kunhan osasi kertoa mitä on tarjolla.
Nettikaupan kautta ei ole kyllä asiakkaita juurikaan Venäjältä tullut, joitakin harvoja sotahistoriaan liittyviä kirjoja olen sinne saanut sen kautta myytyä. Tässä on kielimuuri vielä iso, vaikka on mahdollisuus käyttää erilaisia netin käännösohjelmia tai englannin kieltä jne.
Eihän tässäkään ole kyse rikastumisesta venäläisasiakkaiden avulla, vaan pienestä mahdollisuudesta saada esiin vanhaa venäjänkielistä materiaalia ja löytää sille ostaja, toki kauppiaan vaivannäkö ja työpanos pieneltä osaltaan palkiten = saada rahallinen korvaus, pienikin, tätä vaikutinta en peittele.

02.01.2014 21:03
Tämänkertainen kuva puhukoon puolestaan vallitsevista keleistä; turhaa on hattuherran kiskoa dopingia polttelevaa (eikös se tupakan mainostaminen ole kiellettyä?) kelkkaukkoa kohti Sotsia - millä ihmeellä voisi menestyä, kun ei ole lunta minkä päällä harjoitella.
Täällä liikkeessä kyllä harjoittelin tänään asiakaspalvelua, varmaan moni kävijöistä oli päättänyt, että nyt mennään sinne Arwo-Paperiin ihan paikalle käymään, siis edellisen vuoden mittaan, ja tänään sen moni toteuttikin - ei ollut sekuntiakaan ilman asiakkaita ja väliin niitä oli liikaakin - viimeisimpiä sai suorastaan työnnellä ulos yliajalla, kun piti kello 19.00 mennessä ehtiä vielä postiin, jotta nettiasiakkaat saavat tilauksensa ajallaan. Kiitos vaan kaikille. Jottei nyt ihan ylistyslauluksi mene, niin tulee muistaa, että kun elämme näin 7 laihan vuoden sarjan viidettä, niin keväällä tulee olemaan myös ei-asiakkaita-tänään -päiviä.
Kertauksen vuoksi; taisi olla ihan oppikoulussa, jollei sitten kansakoulun ensimmäisinä neljänä vuotena uskontotunnilla, että jollain etnisellä ryhmällä oli pakolaisuudessa 7 laihaa ja 7 lihavaa vuotta... jotenkin niin se meni - sopii kyllä näihin nykyoloihinkin? Ei tarvita mitään päivystäviä pääekonomistejä klo 20.30 uutisissa sitä toteamaan, ihan tällä vitosen matematiikalla pärjää...

02.01.2014 10:41
Entinen Keisarillisen jalkaväen kapteeni Eklund on nimitetty piiskuroimaan vauhtia antikvariaatin toimintaan, todella tarpeellista, ettei kauppiaan kaikki aika kulu pasianssia pelatessa ja ruudun muuta tarjontaa tutkiessa. Eklund, synt. 1825, raportoi suoraan roskakoriin.
No niin, tästä se päivä taas alkaa - tiukkapipoinen liike-elämä on laitettu ruotuun...
01.01.2014 18:07
Olen tässä muun toiminnan ohessa käynyt tänäänkin ostoksilla, kun eräällä kansalaisella yllätti ns. likviditeettipula, eihän siinä mitään, ajelin katsomaan, kun se aikatauluun sopi ja olihan sitä ostettavaakin, kirjoja, valokuvia ja tällainen nahkakin esillä olevine tykötarpeineen. Ihmettelin siinä myyjälle, että paljon olen kaikenlaista nähnyt, mutta minkäs elukan nahka tämä mahtaa ollakaan, kun ei niin kauhean tuttu ole. Tähän myyjä tokaisi; "No sehän on se kuuluisa viipurilainen poliisihylje, joka auttoi pirtunsalakuljettajien jahtaamisessa...", kyllä veti sanattomaksi, alkoi jo vähän naurattaakin ja kaupat tehtiin.
Olihan se ollut joskus hylje, joo, ihan selvästi, vieläpä virkamerkillä ja käsiraudoilla varustettu.
Tästä on hyvä alkaa uusi vuosi.

01.01.2014 08:45
Vastuullisen monopoliyhtiön uudenvuodenlupaus; tätä tuotetta käyttämällä - vain lääkinnällisiin tarkoituksiin & viekasta käärmettä varoen - olo paranee ja kovemmankin juhlinnan jälkeen arki maistuu.... olikohan se nyt kuitenkaan noin? Kunnianarvoisan alkoholiyhtiön etiketti 1930-luvulta. On hienoa grafiikkaa totisesti.
Pienellä vaivannäöllä voit sinäkin tilata meiltä tällaisia - lääkekonjakkihan on suorastaan luomua tässä medikalisoituneessa maailmassa. Naamioit vaan omat muut pullotetut tuotteesi tällä ja pahennus (muiden taholta) katoaa - sehän on vain lääkettä....
Niinkuin sanonta, ettei "ilmaisia lounaita ole" pitää paikkansa, niin en minäkään huvikseni näitä tarinoita kirjoittele - kaiken takana on ajatus saada sivuille uusia käyttäjiä ja asiakkaita - sen kerron suoraan.

31.12.2013 17:57
Aku ja kumppanit näyttää mallia miten tulee aattoiltaa viettää, joku raketti vielä sekaan ja paukkupommi hampaisiin niinkuin elokuvissa, niin hyvä tulee.
Viimeinen asiakas (varmaankin) tältä päivältä poistunut juuri kivijalasta - eipä niitä tänään(kään) liikaa ollut - nämä pyhät ja aatot eivät välttämättä suosi meitä fyysisen liikkeen pitäjiä.
Toisaalla kyllä eli nettisivun puolella käy kuhina; "Käyttäjiä tällä hetkellä: 294" - tämän nappasin äsken ylälaidan reaaliaikaisista kävijätiedoista - kiitos.

31.12.2013 09:14
Ehdottomasti on siirryttävä parempaan talouteen, kahvinkin suhteen, näinä ankeina aikoina. Yhden merkin "orjana" on turvallista aloittaa päivä, lieneekö se järkevää vai ei, mutta kulutustottumuksia on vaikea muuttaa. Sen tietyn kahvimerkin hankintapaikka on kyllä vaihdettu halvempaan, niinhän tuo 60-luvun tikkuaskin mainoskin kehottaa.
Latte
30.12.2013 19:04
...tuijottaa niskaan, kun ajattelin lopetella tallennushommia tältä päivältä ja niinhän siinä kävi, että lykkäsin kotiinlähdön siihen asti, että ehdin vielä maitokauppaan. Kansaa liikehtinyt kaupungin keskustassa niin, ettei sekaan tahtonut autollaan sopia, kun kävin postiasioilla. Jokunen niistä liikeni tänne liikkeeseenikin, vaikka ei olekaan tänään "virallisesti" aukiolopäivä - pidinpähän kuitenkin oven auki ja valot päällä - enkä ihan turhaan; kiinalaiset propagandaelokuvat (ihan esityskuntoisina alkuperäisinä filmeinä peltikoteloissa) saivat uuden kodin - pitkän linjan elokuvaharrastaja (omien sanojensa mukaan) osti mukaansa. Toivottavasti 1960-luvun alun sosialismi on voimissaan niissä - hivenen kapitalismin suuntaan käännettynähän se tuntuu nykyään porskuttelevan kotimaassaan oikein mainiosti.
Siitä sainkin aasinsillan seuraavaan: meillä on aktiivisia asiakkaita Kiinassakin, erään tietyn yliopiston laitokselta pamahtaa tilaus välittömästi, mikäli tiettyä alkuperältään kiinalaista kirjallista materiaalia tulee sivuillemme tarjolle suomennettuina versioina ja ne heiltä vaan puuttuvat kokoelmista... se on tätä internetin "onnea".
Paketti-Raketti
28.12.2013 19:37
Tasan ei käy onnenlahjat - itse olen vielä liikkeessäni tallennushommissa ja samaan aikaan on eräs asiakaskin vielä paikalla - etsii mieleisiään keräilykohteita silmät kiiluen. Miksei tästä jo voisi lähteä kotiin? Lauantai-iltaansa saa kuitenkin viettää miten haluaa - taisin pitää liian pitkän joululomankin.
K
27.12.2013 18:25
...ja vääjäämättä koittaa joillekin taas hetki, jonka haluaisi unohtaa... mutta mitä ihmettä tapahtuu tässä kuvassa? Onko uudenvuodenjuhlinta mennyt överiksi ja kaikki äidin antamat elämänohjeet heitetty hetken hurmiossa historian tunkiolle?
Vastaus kysymykseen löytyy tällä kertaa kuvan takaa, ihme kyllä, jätetään kuitenkin yleisölle arvoitukseksi joksikin aikaa, vastaus annetaan jossakin tulevassa kirjoituksessa.
Oli miten oli, 4-5 päivän joululoma on takana ja taas tikkana töissä!
Kimmo Lampinen