Alkuperäinen nimikirjoitus vuodelta 1943, sivu irroitettu isommasta kokonaisuudesta.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaaja teki elokuvanäyttelijänä lyhyen mutta ansiokkaan uran, johon kuului sivuosien lisäksi myös pari näkyvämpää roolia muun muassa Valentin Vaalan ja Ilmari Unhon elokuvissa. Uransa tappiollisesta alusta huolimatta Vaaja jatkoi elokuvatyön parissa vuosina 1943–1950, jolloin hänet nähtiin kaikkiaan seitsemässä elokuvassa.
Ennen elokuvauraansa Vaaja työskenteli paikannäyttäjänä turkulaisessa elokuvateatterissa sekä esiintyi Turun Ruotsalaisessa Teatterissa.[1]
Mailis Vaaja, joka vielä uransa alussa käytti nimeä Mailis Marne, voitti Suomi-Filmin Uutisaitan järjestämän Filmikasvot-kilpailun vuonna 1942. Hän sai pääosan turkulaisen Valo-Filmi-yhtiön pioneerielokuvasta Miehen vankina. Elokuvan tekijöinä toimivat yhtiön perustajat Eino ja Aarne Kivimäki, jotka tekivät pari lyhytelokuvaa ennen ensimmäistä pitkää näytelmäelokuvaansa. Miehen vankina -elokuvan ohjasi Aarne Kivimäki taiteilijanimellä Olavi Kallas. Elokuvaa pidettiin täydellisenä epäonnistumisena. Se sai tyrmäävät arviot, eikä siitä tullut varsinaista ensi-iltaelokuvaa. Kantaesitys pidettiin Viipurissa. Tappiollisen teoksen jälkeen Valo-filmi teki kuitenkin vielä myöhemmin pari pitkää elokuvaa.[2]
Vaajan seuraava elokuva oli Valentin Vaalan ohjaama draamaelokuva Miehen kunnia vuonna 1943, jossa hänellä on pieni sivurooli. Ensimmäisen merkittävän roolinsa hän teki Vaalan kauhuromanttisessa klassikkoelokuvassa Linnaisten vihreä kamari, jossa hänellä oli sivuosa sveitsiläisenä kotiopettajattarena. Kriitikko piti Vaajan suoritusta eräänlaisena voittona. Arvosteluissa pantiin ensimmäisen kerran merkille hänen kauneutensa ja huomattavat näyttelijänkykynsä.[3]
Jännityselokuvassa Kolmastoista koputus (1945) Vaajalla oli uransa ehkä merkittävin osa Bella-nimisenä tanssijattarena. Eräs arvostelija nosti esiin Vaajan näyttelijäntyön: ”Mailis Vaaja osoittautui tässä ensimmäisessä suuremmassa osassaan tehtävänsä tajuavaksi tyttölapseksi, jossa on sekä pehmeyttä että hiven kiintoisaa julkeuttakin.”
Jatkosodan aikana Vaaja kuului Suomi-Filmin Satakielet-viihdytyskiertueeseen. Vuonna 1947 hän työskenteli Suomen Kansallisoopperassa ja sai seuraavana vuonna stipendin Pariisiin opiskellakseen balettia. Siellä hän tapasi toisen aviomiehensä Ebbe Moen, joka esiintyi Suomessa elokuvissa Hallin Janne (1950) ja Suomalaistyttöjä Tukholmassa (1952).[1]
Vaajan elokuvaura päättyi 1950-luvun vaihteessa. Varsinaisen elämäntyönsä hän teki Oslossa Norjan Kansallisoopperan kuorossa, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 1980.[1] Hän kuoli 78-vuotiaana Oslossa lokakuussa 1995.
Anna 1975 nr 42, ilmestynyt 14.10.1975, Sirkka Kuusi, Patricia Hearst, Hilary Tindall, Dustin Hoffman, 100 suomalaista miestä ja kotityöt
Anna 1975 nr 32, ilmestynyt 5.8.1975, Uma, Monacon Caroline ja Caroline Kennedy, Margareta Aittokoski, Erica Joni, Kerttu Horila
Anna 1975 nr 45, ilmestynyt 4.11.1975, Ritva Oksanen, Liisa Veijalainen, Anita Välkki, Warren Beatty
Me Naiset 1978 nr 33 (17.8.), Tauno Palo, Höyry Häyrinen, sivun persoona Pertti Sveholm, Risto Wilenius, Rymättylä Kaastlan Länsitalo, pöydät
Me Naiset 1978 nr 41 (12.10), Kirsti Paakkasen koti, Sivun persoona Taina Elg, Eino Leino, näin Mallimaijat muuttuivat, 40 päivää Marilynin kanssa 0sa 6, kilpatanssi
Me Naiset 1978 nr 8 (23.2.), Pirjo ja Bjärne Häggman, Melissa Gilbert, Maija Isosaari, Eeva Kilpi
Me Naiset 1978 nr 7 (16.2.), Riitta Väisäsen kanssa Lahdessa, sivun persoona Paavo Noronen, Mika Waltari, Liisa Pekkala, Seija Paakkola Miss Suomi
Me Naiset 1978 nr 4, Fredi ja Eeva-Riitta, Pirkko Mannolan vaikein rooli, Leo Lastumäki, Anne Pohtamo ja Jacques, Sivun persoona Seppo Tamminen
Me Naiset 1978 nr 39 (28.9.), Heralat, Irma Tapio - laulava papin vaimo, Mathilda - Hvitträskin rakkausdraama, neljäkymmentä päivää Marilynin kanssa 4. Jakso
Me Naiset 1978 nr 24 (15.6.), Tuusula, Ascot, Panulan, Laineen ja Krohnin mammuttiooppera - Jaakko Ilkka
Me Naiset 1976 nro 37, ilmestynyt 9.9, Lenita, Piirpauke, Liisa Voima, Maria Hallin
Me Naiset 1978 nr 15, 13.4.1978, Kristiina & Ristomatti Ratia, Trinidad, Veli-Pekka Ketola, Matti Joensuu, ym.
Elle 1977 12. joulukuu -muotilehti / mode magazine
Elle 1977 21. helmikuu -muotilehti / mode magazine
Elle 1977 24. tammikuu -muotilehti / mode magazine
Elle 1975 2. kesäkuu -muotilehti / mode magazine
Elle 1975 20. tammikuu -muotilehti / mode magazine
UM Uusi Maailma 1977 nr 22, ilmestynyt 9.11.1977, sis. mm. seur. artikkelit / kuvat / mainokset; Kansikuva Kate O´Mara, Aateluus ei velvoita mihinkään - ainakaan
UM Uusi Maailma 1977 nr 13, ilmestynyt 29.6.1977, sis. mm. seur. artikkelit / kuvat / mainokset; Kansikuva Marita Khalaf - pelkää irakilaisen miehensä Sadin
UM Uusi Maailma 1977 nr 14, ilmestynyt 20.7.1977, sis. mm. seur. artikkelit / kuvat / mainokset; Kansikuva Tii Heilimo, Kaustisen kansanmusiikkijuhlat + Konsta
Alibi 2009 nr 2, katso sisällysluettelo
Lottatyttö 1943 nr 2
Lottatyttö 1943 nr 3
Naantalin kirkko, vesivärityö, Alice Baumert, signeerattu, v. 1930
Enontekiö -kangasmerkki / matkailumerkki / hihamerkki / badge -pohjaväri punainen
Enontekiö -kangasmerkki / matkailumerkki / hihamerkki / badge -pohjaväri vihreä
Helkama Jekku -polkupyöräesite
Daniel Hjort -valokuva / photograph
Daniel Hjort -valokuva / photograph
?, näyttelijä (Näytelmä "Nuori Marius") -valokuva / photograph
