Alkuperäinen nimikirjoitus vuodelta 1943, sivu irroitettu isommasta kokonaisuudesta.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaaja teki elokuvanäyttelijänä lyhyen mutta ansiokkaan uran, johon kuului sivuosien lisäksi myös pari näkyvämpää roolia muun muassa Valentin Vaalan ja Ilmari Unhon elokuvissa. Uransa tappiollisesta alusta huolimatta Vaaja jatkoi elokuvatyön parissa vuosina 1943–1950, jolloin hänet nähtiin kaikkiaan seitsemässä elokuvassa.
Ennen elokuvauraansa Vaaja työskenteli paikannäyttäjänä turkulaisessa elokuvateatterissa sekä esiintyi Turun Ruotsalaisessa Teatterissa.[1]
Mailis Vaaja, joka vielä uransa alussa käytti nimeä Mailis Marne, voitti Suomi-Filmin Uutisaitan järjestämän Filmikasvot-kilpailun vuonna 1942. Hän sai pääosan turkulaisen Valo-Filmi-yhtiön pioneerielokuvasta Miehen vankina. Elokuvan tekijöinä toimivat yhtiön perustajat Eino ja Aarne Kivimäki, jotka tekivät pari lyhytelokuvaa ennen ensimmäistä pitkää näytelmäelokuvaansa. Miehen vankina -elokuvan ohjasi Aarne Kivimäki taiteilijanimellä Olavi Kallas. Elokuvaa pidettiin täydellisenä epäonnistumisena. Se sai tyrmäävät arviot, eikä siitä tullut varsinaista ensi-iltaelokuvaa. Kantaesitys pidettiin Viipurissa. Tappiollisen teoksen jälkeen Valo-filmi teki kuitenkin vielä myöhemmin pari pitkää elokuvaa.[2]
Vaajan seuraava elokuva oli Valentin Vaalan ohjaama draamaelokuva Miehen kunnia vuonna 1943, jossa hänellä on pieni sivurooli. Ensimmäisen merkittävän roolinsa hän teki Vaalan kauhuromanttisessa klassikkoelokuvassa Linnaisten vihreä kamari, jossa hänellä oli sivuosa sveitsiläisenä kotiopettajattarena. Kriitikko piti Vaajan suoritusta eräänlaisena voittona. Arvosteluissa pantiin ensimmäisen kerran merkille hänen kauneutensa ja huomattavat näyttelijänkykynsä.[3]
Jännityselokuvassa Kolmastoista koputus (1945) Vaajalla oli uransa ehkä merkittävin osa Bella-nimisenä tanssijattarena. Eräs arvostelija nosti esiin Vaajan näyttelijäntyön: ”Mailis Vaaja osoittautui tässä ensimmäisessä suuremmassa osassaan tehtävänsä tajuavaksi tyttölapseksi, jossa on sekä pehmeyttä että hiven kiintoisaa julkeuttakin.”
Jatkosodan aikana Vaaja kuului Suomi-Filmin Satakielet-viihdytyskiertueeseen. Vuonna 1947 hän työskenteli Suomen Kansallisoopperassa ja sai seuraavana vuonna stipendin Pariisiin opiskellakseen balettia. Siellä hän tapasi toisen aviomiehensä Ebbe Moen, joka esiintyi Suomessa elokuvissa Hallin Janne (1950) ja Suomalaistyttöjä Tukholmassa (1952).[1]
Vaajan elokuvaura päättyi 1950-luvun vaihteessa. Varsinaisen elämäntyönsä hän teki Oslossa Norjan Kansallisoopperan kuorossa, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 1980.[1] Hän kuoli 78-vuotiaana Oslossa lokakuussa 1995.
Seppälä postimyyntikuvasto 1987 nr 5 - voimassa 15.12.1987 saakka -postimyyntiluettelo / mail order catalog
Muoti ja kauneus 1982 nr 8 - Muotilehti
Muoti ja kauneus 1982 nr 7 - Muotilehti
Muoti ja kauneus 1982 nr 6 - Muotilehti
Muoti ja kauneus 1982 nr 4 - Muotilehti
Muoti ja kauneus 1982 nr 3 - Muotilehti
Kotiliesi 1986 nr 21, Hannele Huovi, valaisimet
Kotiliesi 1980 nr 19, sukutalo lomapaikkana - Pesola talo (Soini), Huttulan hirviherkut
Kotiliesi 1981 nr 22, UKK, Seija Mäkisen kaksio, tuoksuva joulu liite, kiehtova Olavi Paavolainen
Kotiliesi 1981 nr 18, neuleet, hyvin suunniteltu yksiö, Matti Lehtonen kävi emäntäkoulun
Kotiliesi 1983 nr 8, Juha Ruutsalo, Hiekkarannan piha (Keuruu), eduskuntaan tuli
Kotiliesi 1983 nr 24 joulukuu / joulunumero, muotikuvissa Anne Pohtamo, Toini Sanila kolttatilan emäntä, kiehtova nukkemuseo Mon Plaisir
Kotiliesi 1986 nr 6, Lempivaatteet ja suosikkiasut, Kaija Huttunen - sydänkirurgi, harrastuksena vaaleanpunainen talo - Gitta ja Valto Kokko Jutikkalan kylä
Kotiliesi 1986 nr 21 (7.11.), Sotalesket, sadan markan villat Ruoholahdessa, valaisimet
Kotiliesi 1987 nr 4, Kevätmuotia, Eva Cederström, Sauma-Siskot (Lohja), Markku Mäkinen kolmetoistavuotias varakanttori
Eeva 1983 nr 7, Päivi Uiton onnea, Irene ja Kalevi Sorsa, Arja Tiainen, Kartano kolmelle - Ratula, Ulla Rantanen
Eeva 1979 nr 11, Päivi Viren, Työ vie Åke Lindmania, Kankaisten kartano, Oravistojen koti, Jörn Donner
Eeva neule 1986 nr 6, katso sisältö kuvista tarkemmin.
Eeva neule 1987 nr 3, katso sisältö kuvista tarkemmin.
Eeva neule 1986 nr 5, katso sisältö kuvista tarkemmin.
Eeva neule 1985 nr 6, katso sisältö kuvista tarkemmin.
Eeva neule 1986 nr 1, suuri vauva & lapsinumero, katso sisältö kuvista tarkemmin.
Eeva neule 1985 nr 7, katso sisältö kuvista tarkemmin.
Eeva neule 1984 nr 8, katso sisältö kuvista tarkemmin.
Eeva neule 1985 nr 1, katso sisältö kuvista tarkemmin.
Eeva neule 1978 nr 4
Eeva neule 1985 nr 8, katso sisältö kuvista tarkemmin.
Seura 1987 nr 11, Niina Kärkkäinen Japaniin - Miss International beaty kilpailuun, kotimainen kevätmuoti, Ruotsinlsivoilla turvallisuus on taattu
Seura 1989 nr 18, Monaco valmistautuu juhlimaan Raineria, Tiina Nykänen - Seuran 100 kysymystä, Juha Mietaan onni
Seura 1990 nr 2, Lenita, Jorma Söderberg veistosten toteuttaja, Marianne Heikkilä
Seura 1982 nr 7, Salla Kekkonen, Kiistelty Golan, Tauno Pasanen
Apu 1982 nr 9, sis. mm. seur. artikkelit / kuvat / mainokset; juha mieto vanhoille ja väkevä elämä, lapin kaunein kylä tuhon edessä Pelkosenniemen Suvannon
Me Naiset 1979 nr 2, 11.1.1979, Anneli Sari, Heikki Korpi, Tapio Räisänen, Ursula Andress, Naiset Kanarialla, Titta Karakorpi & Jaakko Pakkasvirta, ym.
Siivilävanu pakkaus Hankkija Valmistaja Salon Vanutehdas O.Y.
Nya Svenska Läroverket 50 år krönika och matrikel 1882-1932 Minneskrift -school history
Markku Heikkilä - Uutissi Turust - ei virallisi, mut torellissi 1-21 -sarja on ilmestynyt 1996-2014, 21. osa on "kerta kiellon päälle eli sarja on täysventti"
