Ford Transit 100 Long Van Econo Diesel 1982 -myyntiesite Näytä
Ford Transit 100 Van Econo Diesel 1982 -myyntiesite Näytä
Me Naiset 1978 nro 31 (3.8.), Paul Anka, Mikko Niskanen, Sivupersoona Kristiina Wegelius, Malli Maijasta uudelle uralle Inga, Lilli ja Soile, missikisat Meksikossa Näytä
Me Naiset 1976 nro 47 (18.11.), Lea Laven, Björn Weckströmin hilpeän pulleat tytöt, Sivunpersoona Inga Sulin, Alaston totuus Miss Maailmasta Näytä
Me Naiset 1979 nro 31 (2.8.), Armi Aavikko, Sivun persoona Jorma Pulkkinen, Imatran immet, Kaarina Suonperä, Heikki Värtsi, Aila Meriluoto Näytä
Alkuperäinen nimikirjoitus vuodelta 1943, sivu irroitettu isommasta kokonaisuudesta.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaaja teki elokuvanäyttelijänä lyhyen mutta ansiokkaan uran, johon kuului sivuosien lisäksi myös pari näkyvämpää roolia muun muassa Valentin Vaalan ja Ilmari Unhon elokuvissa. Uransa tappiollisesta alusta huolimatta Vaaja jatkoi elokuvatyön parissa vuosina 1943–1950, jolloin hänet nähtiin kaikkiaan seitsemässä elokuvassa.
Ennen elokuvauraansa Vaaja työskenteli paikannäyttäjänä turkulaisessa elokuvateatterissa sekä esiintyi Turun Ruotsalaisessa Teatterissa.[1]
Mailis Vaaja, joka vielä uransa alussa käytti nimeä Mailis Marne, voitti Suomi-Filmin Uutisaitan järjestämän Filmikasvot-kilpailun vuonna 1942. Hän sai pääosan turkulaisen Valo-Filmi-yhtiön pioneerielokuvasta Miehen vankina. Elokuvan tekijöinä toimivat yhtiön perustajat Eino ja Aarne Kivimäki, jotka tekivät pari lyhytelokuvaa ennen ensimmäistä pitkää näytelmäelokuvaansa. Miehen vankina -elokuvan ohjasi Aarne Kivimäki taiteilijanimellä Olavi Kallas. Elokuvaa pidettiin täydellisenä epäonnistumisena. Se sai tyrmäävät arviot, eikä siitä tullut varsinaista ensi-iltaelokuvaa. Kantaesitys pidettiin Viipurissa. Tappiollisen teoksen jälkeen Valo-filmi teki kuitenkin vielä myöhemmin pari pitkää elokuvaa.[2]
Vaajan seuraava elokuva oli Valentin Vaalan ohjaama draamaelokuva Miehen kunnia vuonna 1943, jossa hänellä on pieni sivurooli. Ensimmäisen merkittävän roolinsa hän teki Vaalan kauhuromanttisessa klassikkoelokuvassa Linnaisten vihreä kamari, jossa hänellä oli sivuosa sveitsiläisenä kotiopettajattarena. Kriitikko piti Vaajan suoritusta eräänlaisena voittona. Arvosteluissa pantiin ensimmäisen kerran merkille hänen kauneutensa ja huomattavat näyttelijänkykynsä.[3]
Jännityselokuvassa Kolmastoista koputus (1945) Vaajalla oli uransa ehkä merkittävin osa Bella-nimisenä tanssijattarena. Eräs arvostelija nosti esiin Vaajan näyttelijäntyön: ”Mailis Vaaja osoittautui tässä ensimmäisessä suuremmassa osassaan tehtävänsä tajuavaksi tyttölapseksi, jossa on sekä pehmeyttä että hiven kiintoisaa julkeuttakin.”
Jatkosodan aikana Vaaja kuului Suomi-Filmin Satakielet-viihdytyskiertueeseen. Vuonna 1947 hän työskenteli Suomen Kansallisoopperassa ja sai seuraavana vuonna stipendin Pariisiin opiskellakseen balettia. Siellä hän tapasi toisen aviomiehensä Ebbe Moen, joka esiintyi Suomessa elokuvissa Hallin Janne (1950) ja Suomalaistyttöjä Tukholmassa (1952).[1]
Vaajan elokuvaura päättyi 1950-luvun vaihteessa. Varsinaisen elämäntyönsä hän teki Oslossa Norjan Kansallisoopperan kuorossa, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 1980.[1] Hän kuoli 78-vuotiaana Oslossa lokakuussa 1995.
Musta Raamattu - Kuudes ja Seitsemäs Mooseksen kirja eli Mooseksen taika- ja henkioppi sekä selityksiä ihmetöistä, joita tekivät vanhat ja viisaat heprealaiset
Jerusalem Wilhelm - Filosofian alkeet (Wilhelm Jerusalem)
Koneviesti 1966 nr 17, sisältää mm. seur. artikkelit / kuvat / mainokset; Glas 1700 esittely, Norjalainen perunankorjuukone Labor Underhaug, Viljan jäähdytys-
Koneviesti 1966 nr 16, sisältää mm. seur. artikkelit / kuvat / mainokset; Englannin kuninkaalinen maatalousnäyttely Stoneleigh Abbey, Metsänparannusjyrsin
Koneviesti 1967 nr 6-7 -mm. Tanskalainen S-piikkiäes, Hydraulimoottori V, Kontu-Kasvinsuojeluruisku, Maatalouskoneita pohjoismaisilla messuilla, Korkean rehun
Koneviesti 1967 nr 18 -mm. Tilakohtainen koneellistaminen, Viljakuivaamisen paloturvallisuuteen liian vähän huomiota, Maatalousnäyttelyt - Show business
Koneviesti 1968 nr 14, sis. mm. seur. artikkelit / kuvat / mainokset; Uudet ilmajäähdytteiset Deutzit, Kuorimakoneiden valmistus seuraa kehitystä, Ajopuimurit
Koneviesti 1974 nr 5 -mm. SIMA 1974, Kaksi uutta Deutzia, Pikavikin uudet mallit, Ryholm - kääntyvät parret, Kylmäilma kuivurin arvostus kasvaa, ajopuimurit
Koneviesti 1975 nr 2 - sis, mm. Seuraavat artikkelit, Suomen suosituin traktorikaivuri Vammas kersantti, Kolme riviä yhdellä ajolla, Puu-uuni uuteen kuivuriin, ym.
Koneviesti 1975 nr 16 - sis, mm. Seuraavat artikkelit, Maan parhaat kyntäjät -Topi ja Natikka, Tasavallan ensimmäinen traktori, jossa kuljettaja on kuningas, ym.
Koneviesti 1977 nr 6 - Kevätkauden tuntumassa, Onneksi kylvölannoitin on keksitty, Ennätysmäärä traktoreita rekisteriin viime vuonna, Muoviputket salaojituksessa,ym.
Koneviesti 1964 nr 2 -mm Uusi turvaohjaamo esittelyssä, Traktorin käytön vaikutus hevostyömenetelmiin, Taloudellista koneellistamista, Onko viljankuivatus
Uuno Turhapuro Armeijan leivissä - Helsingin Kuvalaattatehdas -elokuvan mainosten painolaattojen malleja painettuna arkille (klisee)
