Alkuperäinen nimikirjoitus vuodelta 1943, sivu irroitettu isommasta kokonaisuudesta.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaaja teki elokuvanäyttelijänä lyhyen mutta ansiokkaan uran, johon kuului sivuosien lisäksi myös pari näkyvämpää roolia muun muassa Valentin Vaalan ja Ilmari Unhon elokuvissa. Uransa tappiollisesta alusta huolimatta Vaaja jatkoi elokuvatyön parissa vuosina 1943–1950, jolloin hänet nähtiin kaikkiaan seitsemässä elokuvassa.
Ennen elokuvauraansa Vaaja työskenteli paikannäyttäjänä turkulaisessa elokuvateatterissa sekä esiintyi Turun Ruotsalaisessa Teatterissa.[1]
Mailis Vaaja, joka vielä uransa alussa käytti nimeä Mailis Marne, voitti Suomi-Filmin Uutisaitan järjestämän Filmikasvot-kilpailun vuonna 1942. Hän sai pääosan turkulaisen Valo-Filmi-yhtiön pioneerielokuvasta Miehen vankina. Elokuvan tekijöinä toimivat yhtiön perustajat Eino ja Aarne Kivimäki, jotka tekivät pari lyhytelokuvaa ennen ensimmäistä pitkää näytelmäelokuvaansa. Miehen vankina -elokuvan ohjasi Aarne Kivimäki taiteilijanimellä Olavi Kallas. Elokuvaa pidettiin täydellisenä epäonnistumisena. Se sai tyrmäävät arviot, eikä siitä tullut varsinaista ensi-iltaelokuvaa. Kantaesitys pidettiin Viipurissa. Tappiollisen teoksen jälkeen Valo-filmi teki kuitenkin vielä myöhemmin pari pitkää elokuvaa.[2]
Vaajan seuraava elokuva oli Valentin Vaalan ohjaama draamaelokuva Miehen kunnia vuonna 1943, jossa hänellä on pieni sivurooli. Ensimmäisen merkittävän roolinsa hän teki Vaalan kauhuromanttisessa klassikkoelokuvassa Linnaisten vihreä kamari, jossa hänellä oli sivuosa sveitsiläisenä kotiopettajattarena. Kriitikko piti Vaajan suoritusta eräänlaisena voittona. Arvosteluissa pantiin ensimmäisen kerran merkille hänen kauneutensa ja huomattavat näyttelijänkykynsä.[3]
Jännityselokuvassa Kolmastoista koputus (1945) Vaajalla oli uransa ehkä merkittävin osa Bella-nimisenä tanssijattarena. Eräs arvostelija nosti esiin Vaajan näyttelijäntyön: ”Mailis Vaaja osoittautui tässä ensimmäisessä suuremmassa osassaan tehtävänsä tajuavaksi tyttölapseksi, jossa on sekä pehmeyttä että hiven kiintoisaa julkeuttakin.”
Jatkosodan aikana Vaaja kuului Suomi-Filmin Satakielet-viihdytyskiertueeseen. Vuonna 1947 hän työskenteli Suomen Kansallisoopperassa ja sai seuraavana vuonna stipendin Pariisiin opiskellakseen balettia. Siellä hän tapasi toisen aviomiehensä Ebbe Moen, joka esiintyi Suomessa elokuvissa Hallin Janne (1950) ja Suomalaistyttöjä Tukholmassa (1952).[1]
Vaajan elokuvaura päättyi 1950-luvun vaihteessa. Varsinaisen elämäntyönsä hän teki Oslossa Norjan Kansallisoopperan kuorossa, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 1980.[1] Hän kuoli 78-vuotiaana Oslossa lokakuussa 1995.
Heikki Ylikangas, Ari Siiriäinen - Lohjalaisten historia I -local history
Marina 67 - AB Herman Gotthardt, katalog över båttillbehör
Solo 636/643IP moottorisaha -käyttöohjekirja
GAS - G A Serlachius -pinssi / pin
John Lennon - The Beatles -ihailjakuva / valokuva -photograph
TUL 1980 nr 16 -lehti, kansikuvassa Miska Olympia Moskova 1980 maskotti
Igri XXII Olimpiadi Moskva 1980 - Moskova 1980 Olympia / Misha - Miska -rintamerkki
Riihimäki-kangasmerkki / matkailumerkki / hihamerkki / badge -pohjaväri valkoinen
Hopeapeili - huhtikuu 1946
Bon Jovi -lehtikilpailun (Suosikki) vastauskortti
Naapurit -elokuvajuliste
Pikkupojat -elokuvajuliste, Spede Pasanen, Simo Salminen, Vesa-Matti Loiri, Hannele Lauri
Uuno Turhapuro muuttaa maalle -elokuvajuliste, Vesa-Matti Loiri
Lotec C 1000 -myyntiesite / brochure
Oratop mallistokansio
Was muss der Verkäufer von Kakao, Schokolade und Pralinen wissen? -saksalainen kaakaon ja suklaanostajan opas, kuulunut Heikki Huhtamäen henkilökohtaiseen kirjastoon
Kylpylaitos Tonava, Puutarhakatu 33 Turku - hinnasto
G.E. Asp, J.A. Peltonen - Uunimuurari - käsikirja uunintekijöille, rakennusmestareille ja rakennustekniikan opiskelijoille (KOPIO - NÄKÖISPAINOS)
Ferdinand Ripatti -valokuva
Anja Välimäki, Johanna Oras (kuvitus) - Prättäkitti - Mannisten Tepon outo emäntä -Loimaalaisen "noidan" tarina -story of a witch
Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö - Finska Ångfartygs Aktiebolag, Helsinki 1941, 1 osake / 1 aktie á 1 000 mk, 1 000 mk, Litt. C -osakekirja / share certificate
Thure Malmerg - Laivoja ja ihmisiä - Kuvia ja kertomuksia Effoan satavuotistaipaleelta -shipowner´s story
Kotiliesi 1935 nr 22 -marraskuu Kansi Martta Wendelin, mm. suomalaisen sisun varjopuolia, Viitelöiminen vanha suomalainen käsityö, Astia- ja lasimallistoja
Kotiliesi 1955 nr 2 , tammikuu . Aiheita kiiltävät kihlat, Saivo koko sivun värimainos. Takakannessa UPO pulsaattoripesukone -mainos,
Kotiliesi 1953 nr 6 Maaliskuu -mm. Ajankuvaa kevät 1953. Arabian astiamallistoja hintatietoineen v. 1953 Paula-tyttö 1953, Runsaasti kevätmuotia 1953
Kotiliesi 1943 nr 10, Ajankuvaa kesä 1943 Kansikuva Doris Bengström, Ruokaohjeita mm vesirinkilät. Onko omaisesi hautakumpu kunnossa.
Kotiliesi 1932 nr 22, marraskuu II, 15.11.1932, sis. mm. seur. artikkelit / kuvat / mainokset; Kansikuvitus Martta Wendelin, Havin Teho, Pauligin päivätty,
Kotiliesi 1933 nr 14-15 Kansikuva: Rudolf Koivu, suhteemme kesänaapureihin (Elsa Hästesko), varjoja auringon maassa (Elisabeth Kurkiala), nyt valmistamme kesäkeittoa
Lotta-Svärd -kirjepaperia, kuoria ja kirjoitusalusta, valmistaja AAKOY (Karisto Oy, Hämeenlinna) 1940- luvulta
Avotakka 1975 nr 7 sis. mm. seur. artikkelit / kuvat / mainokset; Talosopettajan Kirsti Rannikko - Mattopyykillä maistuu ruoka, Ekonomi Irmeli Kinnunen ja
G.E. Asp, J.A. Peltonen - Uunimuurari - käsikirja uunintekijöille, rakennusmestareille ja rakennustekniikan opiskelijoille (KOPIO - NÄKÖISPAINOS)
Holger Reunamo & Eversti ruotsalo -valokuvasarja
Arabia Wärtsilä -tuoteluettelo mm. emaliset kahvipannut, astiat, käyttö- ja taidelasiesineet suunnittelija, -malli- ja mittatietoineen, 1970-luvun alku
